tiistai 26. marraskuuta 2013

Repoveden vaellus

Kävimme tässä jo jokin aika sitten Repovedellä vaelluksella. Olemme tehneet vaellusreissuja tyttöporukalla perinteisesti keväisin ja syksyisin. Tämän syksyn reissu venähti hieman myöhään, sillä lähdimme reissuun vasta 18. lokakuuta. Kyseessä siis Repoveden kansallispuisto ja Kaakkurin kierros 24 km Kouvolassa/Mäntyharjulla. Lähdimme vaellukselle Saarijärven pysäköintipaikalta.

Lähdimme reissuun pohjoisesta Saarijärveltä. Kaakkurinkierros on merkitty kartttaan oranssilla katkoviivalla.  Löydät alkuperäisen kartan pdf:nä osoitteesta luontoon.fi.


Repovesi on suosittu retkeilykohde, josta löytyy eritasoisia merkittyjä retkeilyreittejä yli 40 km. Monipuolinen retkeilyreitistö suo mahdollisuudet useamman päivän vaelluksille. Monet polut ovat paikoin fyysisesti kohtalaisen vaativia korkeuserojen vuoksi. Vaikeakulkuisilla paikoilla on portaita ja pitkospuita. Melko vaativa maasto vie kilometriä kohden tavallista enemmän aikaa.
 
Muistathan, että alueen itä- ja koillisosa on Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoaluetta, jonne retkeilijöiltä on pääsy kielletty. Varoalue on merkitty maastoon sini-valkoisin maalimerkein, puomein sekä paikoin varoitustauluin.
 
Reittien kuljettavuutta, taukopaikkoja sekä maasto-opasteita on kohennettu jatkuvasti ja sitä jatketaan edelleen. 

Kaakkurin Kierros, 24 km, kiertää kaikkien pysäköintialueiden, varauskotien ja monien nähtävyyksien kautta. 

Lähde: http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/repovesi

Koska Repovedellä on paljon erilaisia reittejä, se sopii myös koko perheelle lyhyemmäksi päivän retkikohteeksi. Kannattaa lukea lisää vinkkejä tuolta luontoon.fi. Esimerkiksi Lapinsalmen riippusilta ja Ketunlossi ovat kiinnostavia kohteita. Näille pääsee kätevimmin päivän retkelle Lapinsalmen pysäköintialueelta.


Ketunlenkki sopii hyvin lapsiperheelle lyhyemmäksi retkeksi.


Perjantai

Kevyt palauttelulenkki perjantai-illalle.
Korkeuskäyrä.

Olimme sopineet, että treffaamme perjantai-iltana Vaajakoskella, minä ja kaverini Anri tulisimme Jyväskylästä ja siskoni, Johanna ja Anastasia Vaasasta. Kävin ensin luonnollisesti vetämässä perjantain jumpat (kahvakuula, core ja raskas spin), sitten suihku, vaatteiden vaihto ja menoksi. Tuntui hassulta miettiä lämpimässä suihkussa, että seuraava yö vietetään teltassa ulkona :D

Lopullinen reitti suunniteltiin vasta lähtöiltana Vaajakoskella. Hyvin on valmistautuminen hoidettu :P
Sari, Anastasia, Anri ja Johanna. Ekat kilometrit taitettiin pimeässä.

Yöpaikkaan ei ollut matkaa kuin kaksi kilometriä. Teltta pystytettiin pimeässä, sitten kiireen vilkkaa makkaranpaistoon ja nukkumaan.

Teltassa on tunnelmaa. Ekana yönnä ei ollut edes kylmä.
Tunnelmaa nuotiolla. Kuva: SK

Lauantai


Toinen päivä olikin sitten se varsinainen vaelluspäivä. Kävilemme noin 20 kilsaa melko tasaista maastoa. Viimeiset kilsat käveltiin jälleen otsalamppujen valossa.

Yöpaikassa aamupalaa.
Vessoja ainakin oli riittämiin: 4 vessaa!
Hävitys? Vai sittenkin tuuletus! Kuva: SK
Anri ihailee maisemia.
Maisemat ylhäältä...
... ja alhaalta.
 
Näkötornista.

Hylätyt rinkat.
Taidekuva.

Upeat maisemat ja mahtava auringonpaiste.
Mauno-mato.
Santtu sauvoo menemään.

Minä! Olin todistetusti mukana :) Kuva: SK

Kyllä kelpaa katella.
Kuva: SK
Ruokatauko, se ihan paras asia näillä reissuilla. Evästä syötiin juuri ennen riippusiltaa.
Nyt ei ollu meidän makkaroita.
Yritys oli hyvä jälkiruokaankin.
Yritys hyvä, toteutus.... Nooh.
Ei ihan toiminut. Tosi usein vaellusreiteillä on valmiina taukopaikoissa lättypannuja, mutta tällä reissulla ei tietysti ollut. Olisihan sellaisen voinut tietty ostaa mukaan, mutta oltiin liian optimisteja.
Se ehkä näyttää perunamuusilta, mutta maistuu maittavalta lätyltä itse tehdyllä omenahillolla.
Sitten ihmetellään (siis jonotetaan) riippusillalle.
Lapinsalmen riippusilta = turistinähtävyys ja jonottamista. Okei, oli se hieno paikkakin :) Kuva: SK
 

Ja lisää hauskuuksia. Tytöt pääsi vetopuuhiin.
Tää onkin vika kuva tältä päivältä.

Siis tämän jälkeen saavuimme toiseen yöpaikkaan, jälleen pimeässä. Pystytimme teltat ja vaihdoimme vaatteet. Tuntui muuten jo pelkkä vaatteiden vaihto täysin alasti melkoiselta urheilusuoritukselta siinä viimassa ja pakkasessa. Hrr. Sitten paistoimme leipää nuotiolla ja tarkoitus oli kai pelata korttejakin. Viima oli yksinkertaisesti niin kova, että ulkona ei tarennut olla yhtään, ei edes nuotiolla. Niinpä evästyksen jälkeen suuntasimme telttaan. Enpä muuten ole ikinä nukkunut niin kylmässä. En tiedä tekikö se tuuli säästä niin hyytävää vai täysikuu. Kylmä oli jokatapauksessa.



Korkeuskäyrä, melko tasaista menoa.


Sunnuntai


Yö meni välillä heräillen. Aamulla tuntui uskomattomalta, että makuupussista pitäis uskaltautua ulos. Joku fiksu (siis minä) en ollut tajunnut, että kaasupullot olisi hyvä ottaa makuupussiin "lämpimään". Niinpä emme sitten keitelleet aamulla kuumaa vettä puuroon vaan söimme viimeisiä eväsleipiä. Tai sitten noiden käytöllä on joku minimilämpötila, kun kaasut eivät meinanneet toimia edellispäivänäkään. Joka tapauksessa matkaa oli niin vähän, että ei muuta kuin tossua toisen eteen aamutoimien jälkeen.

Teltan kohtaan jäi vain märkä läntti maahan. Kuva: SK
Aika mageen näköistä. Kuva: SK
Aamulla oli ihana sää: maa oli kuurassa ja aurinko paistoi.

Autolle ei ollut matkaa kuin hieman reilu kaksi kilsaa.


Korkeuskäyrä.

Vaelluksen jälkeen suuntasimme saunaan ja syömään Linkkumyllyyn! Bongasimme Linkkumyllyn netistä. Meillä on ollut perinteenä, että vaellusreissu päätetään aina saunomiseen ja syömiseen valmiista pöydästä. Tällä kertaa valitsimmekin melkoisen eksoottisen maatilamatkailupaikan.

Jos kuljet joskus Mäntyharjun suunnassa, niin kannattaa poiketa. Lisää Linkkumyllystä:
http://www.linkkumylly.fi/fi/historiajainfoa

Omistaja kertoi saunan lämpiävän kaksi tuntia, joten saapuessamme etuajassa se ei ollut vielä aivan valmis. Mutta eipä mitään, odotellessamme tutustuimme ulkona olevaan huussinäyttelyyn.

Ja kaikki nää olivat käyttökunnossa, ei muuta ku pöntölle!
Villiä taidetta.
Kelahuussi.
Ja kelahuussin taidetta.

Tämä oli itsensä Ristomatti Ratian suunnittelema huussi.
Ja kukka ja mehiläinen.

Ja lisää huusseja.
Tää oli varmaan modernein ulkohuussi: liukuovi ja kaikki.


Linkkumyllyssä saunoimme ja söimme hirvenlihakeittoa. Ja täytyy sanoa, että ei ollut kyllä hinnalla pilattu paikka. Ruuan ja saunan (sekä huussinäyttelyn) lisäksi Linkkumyllyssä on myös mökkimajoitusta. Kannattaa poiketa, jos liikut sielläpäin.

Upea valaisin Linkkumyllyn päätalon vessassa.
Rantasauna oli hieno. Näkymä pukkarin ovelta, siis vain pari askelta järveen.

Ja voitteko kuvitella, kävin uimassa!!! Minä, oikeasti! Siis lokakuun lopppuolella, 20. lokakuuta! Enpä ole ikinä ennen uinut niin myöhään syksyllä. Kyllä tuli freesi olo, vaikka pari kiljahdusta kuuluikin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti