sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kesäloma lusittu, mitä tuli tehtyä?

Neljän viikon kesäloma on mennyt vauhdilla. Kotona ei ole ehditty kuin käydä kääntymässä ja vähän pyykkiä pesemässä välillä. Mutta ei voi sanoa kuin, että kesäloma oli huikea! Hieman alussa jänskätti, luvassa oli kahdeksan vuoden parisuhteen jälkeen sinkkukesä. Kesälomalle ei myöskään ollut luvassa ainuttakaan ulkomaanreissua, kun aiempina kesinä oltiin aina käyty reissussa Suomineidon ulkopuolella. Hieman siis erilainen kesä, mutta ei voi todellakaan sanoa, että millään tavalla huono, päinvastoin.

Tässä vielä kymmenen nostoa lähes aikajärjestyksessä kesäloman happeningeista. Näiden voimin on hyvä lähteä huomenna töihin.

1. Suunnistus Venloissa


Eka kesälomapäivä tai oikeastaan viikonloppu alkoi jännittävissä tunnelmissa, ekaa kertaa suunnistamassa Venloissa. Huippureissu, ensi vuonna mennään uudestaan.

2. Laajavuoren tunkkaus x10


Ekalla lomaviikolla tavoite oli saada kropalle treenien puolesta uusia ärsykkeitä ja sehän onnistui hienosti Laajavuoressa. Ajatus oli, että olisi joskus siistiä vetää mäki ylös kymmenen kertaa, mutta sehän meni siinä samalla kertaa, kun alkuun päästiin.

3. Mökille pyöräily


Jokavuotinen perinne, 97 kilsaa pyöräilyä möksälle Kannonkoskelle. Fillarointireissu oli hyvä startti juhannukselle ja tämä yhdistettynä Laajavuoren tunkkaukseen, niin tiesi tehneensä jotain.

4. Haltin vaellus



Aivan mieletön reissu! Tästä kirjoitan lisää vielä myöhemmin. Haltin huiputus, leveän ja paikoittain vahvasti virtaavan joen ylitys, poromiehet ja mahtavat maisemat, upea reissu tyttöjen kanssa. Ikävä.

5. Mökkeily ja mökkiraksa



Juhannuksena mökillä nautittiin upeasta säästä, kalastuksesta ja auringosta. Haltin jälkeen pari päivää meni mökkiraksalla, kuin olisi kotiin tullut, on siellä sen verran vietetty aikaa edellisinäkin kesälomina. Luurit korville ja pensseli heilumaan, ihanaa puuhastelua. Plus ne evästauot isukin kanssa rantamaisemissa, loving it.

http://juoksevabasiliski.blogspot.fi/2016/06/juhannus-mokilla-valokuvia.html

6. Kuopion viinijuhlat


Tämä oli kesäloman eniten maksaa koetteleva reissu. Vesalan esiintyminen jäi väliin, kun punkku maistui hotellilla, mutta Kaija Koo nähtiin. Juhlavuoden viinilasikin tuli kotiinviemisinä.

7. Puolimaraton Pekan Pyrähdyksessä


Toukokuun jälkeen seuraava puolimaraton mökkimaisemissa Kannonkoskella. Tulos oli lähes sama kuin Helsinki City Runilla. Mukava juoksu, vaikka oma juoksukunto ei ihan parhaassa tatsissa tuolloin ollutkaan.

http://juoksevabasiliski.blogspot.fi/2016/07/puolimaraton-pekan-pyrahdyksessa-2016.html

8. Melontareissu Kolovedellä



Ensimmäinen yön yli melonta Kolovedellä Savon suunnassa. Sää ei olisi voinut olla parempi, aurinkoa riitti ja järvikin oli suurelta osin tyyni. Tämä oli myös puolimaratonin jälkeen hyvää ja kevyttä treeniä etenkin yläkropalle.

http://juoksevabasiliski.blogspot.fi/2016/07/melontareissu-kolovedella.html

9. Suomipop-festivaalit




Nämä loppuivat eilen, kolme päivää hilluttiin festareilla alkoholittomalla linjalla pikkuveljen kanssa. Nyt on kyllä biletetty, on huudettu, taputettu ja hypitty, melkein meinasi kunto loppua kesken. On nähty JVG, Anna Abreu, Apulanta, Cheek, Siltsu, Chisu, Antti Tuisku, Elastinen ja ties mitä. Huikeet festarit ja kivaa oli, vaikka lauantain sää olikin melko märkä. Kiitti Kimble, ensi vuonna uudestaan ;)

10. Muu treenailu



Treenattu on kesälläkin, vaikka tekeminen on ollut arkea erilaisempaa. Laajavuoressa on tunkattu, on ollut vaellusta, melomista, pyöräilyä, mutta myös muita treenejä. Aina, kun olen Jyväskylässä käynyt, on tyttöjen kanssa koetettu sopia crossfit-treenejä. Maastavedossa nousi 80 kiloa, pääkoppa luovutti 90 kilon suhteen. Mökille taas vein hinausköydet ja isukki hommasi pari autonrengasta, niitä kelpaa vedellä mökkitietä pitkin. Ja tähän kun yhdistää leuanvetotangon, rautakangen ja kehonpainoharjoittelun, niin treenileiri on valmis.

Ihana kesä, en voi muuta sanoa. Huomenna palataan arkeen, työhön ja kaikkeen muuhun, mukavaa tosin sekin. Kiitos kaikille asianosaisille kesäloman riennoista, kesäloma oli aivan huikea. *sydän*

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Melontareissu Kolovedellä

Kesäloma on mennyt nopeasti, nyt viedään jo viimeistä lomaviikkoa neljän viikon kesälomasta. Viime viikonvaihteessa kesälomaa vietettiin jälleen eri maisemissa, tällä kertaa Heinävedellä Koloveden kansallispuistossa (http://www.luontoon.fi/kolovesi). Nyt retkeiltiin kajakeilla.

Kartta: http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/kolovesifin.pdf

Kalliomaalaukset olivat jossain takana kalliossa.

Olen jonkin verran melonut, mutta yhteensä melontakertojen laskemiseen taitaa riittää kaksi kättä, mistään suuresta kokemusmäärästä ei siis voida puhua. Kävin jokunen vuosi sitten Jyväskylässä Melanvilauttajien melontakurssin ja olen siitä saakka ollut jäsenenä, en ihan joka kesä. Jäsenmaksu on 30 euroa vuosi ja käyttömaksu 50 euroa, sillä saa lainata kajakkia pari päivää putkeen veloituksetta.

Sää ei olisi voinut olla parempi, aivan upea auringonpaiste.

Reissuun startattiin viime viikon sunnuntaina 10.7. Ajelin aamulla mökiltä Kannonkoskelta Jyväskylään pakkailemaan kamppeet pikaisesti, reipas tunti kotona ja menoksi. Kajakit ja muut oheistarvikkeet lastattiin kyytiin Melanvilauttajilta Tuomiojärveltä. Sitten nokka kohti Savoa ja Heinävettä. Matka meni joutuisasti ja perillä oltiin joskus kolmen neljän maissa. Sitten tavarat autosta kajakkiin ja vesille Kirkkorannasta puoli viiden maissa.

Olen tosiaan aiemmin ollut kajakilla pelkästään päiväreissuilla, joten ikinä ei ole tarvinnut pakata kajakkiin makuupusseja sun muita retkeilyvarusteita yön yli reissuille. Täytyy sanoa, että tästä retkestä tehtiin mulle äärettömän helppo, sillä melontakaverilla oli teltta, keitin sekä kaikki ruuat. Siis oikeasti, voisi sanoa, että mulla oli täysi ylläpito, ihan omituista. Makuupussiinkin lainasin vedenpitävän pussukan, johon onnistuin vielä vahingossa tekemään jonkin viiltoreiän jossain vaiheessa, auts.

Järvi oli tyyni melkein koko reissun.

Aiemmin pisin melontamatkani on ollut muutaman vuoden takaa siskon kanssa Saarijärvellä. Olin tuolloin melomassa toista kertaa ikinä, sisko ensimmäistä. Meloimme 20 kilsaa, josta loppumatka oli vielä melkoista tuulta. Illalla kädet olivat niin kipeät, etten jaksanut syödä edes jäätelöä, kun en pystynyt pitämään sitä käsissäni. Tähän suhteutettuna hieman hirvitti miten parinkymmenen kilsan päivämatkat sujuisivat.

Jos jotain retkeilyvarusteita uusin tulevaisuudessa, niin makuupussin ja alustan. Kumpikin ovat äärettömän isoja ja alusta on vieläpä melko ohutkin. Kajakissakin ne veivät tilaa ihan liikaa, niiden kanssa yhteen säilytystilaan mahtui vain pari vesipulloa.

Ekan päivän melonta sujui hyvin. Alussa tekniikka oli vähän hakusassa ja kajakki ei mennyt millään suoraan, mutta pikkuhiljaa tekniikka parani. Jossain vaihessa satoi hieman vettä, mutta ei häiritsevästi. Evästaukokin pidettiin auringonpaisteessa Pitkäsaaressa ja ihmeteltiin viereisen melontaseurueen puuhasteluja. Eväänä oli kanakeittoa ja leipää, kyllä maistui. Evästauon jälkeen matkaa jatkettiin vielä pienellä pistolla kosken suuntaan Piippaan, "koski" oli kyllä melko pieni. Päivän viimeiset kilometrit melottiin, kun aurinko oli jo laskenut.

Illalla oli myös peilityyni järvi, äärettömän kaunista.

Aurinko on jo laskenut.

Ihan kuin taivas olisi järvessä.

Olin ottanut melan, jonka pituus oli 195 senttiä. Kaikesta päätellen se oli mulle liian lyhyt, onnistuin kastelemaan itseni joka vedolla. Päivällä auringonpaisteessa se ei haitannut, mutta illalla auringon laskiessa oli jo viileämpää. Loppuillan meloinkin kaverin säädettävällä melalla ja pysyin kutakuinkin kuivana. Leiripaikassa Pyylinojassa pikainen vaatteiden vaihto, kuivat ja lämpimät vaatteet tekivät niin hyvää, iho oli jo ihan kananlihalla.

Sitten teltan pystytys ja iltapalan tekoon. Menussa oli varsin miehekäs annos pastaa tomaattikastikkeella ja tonnikalalla, jälkkäriksi kahvia ja keksejä. Niiden voimin uni maittoi enemmän kuin hyvin teltassa, joka sekin tuntui varsin tilavalta vaellusreissujen kompaktiin ja keveään kahden hengen telttaan verrattuna. Siellä mahtui jopa istumaan :)

Iltapalaksi pastaa, nams.

Näkymä yöpaikasta.


Ekan päivän treenidata:


Ylhäällä näkyy pisto koskelle ja alussa kalliomaalauksille.

Aamulla aurinko paistoi. Yöunet olivat mukavan mittaiset ja kroppakin tuntui suhteellisen levänneeltä. Eniten rasitusta olivat saaneet pohkeet, ilmeisesti lauantain puolimaraton ja jalkojen staattinen jännitys meloessa antoivat niille vähän rasitusta. Aamupalaksi söimme reilun lautasellisen puuroa, pari ruisleipää ja keksejä kahvin kanssa, sillä jaksoi taas hienosti lähteä järvelle. 

Teltta oli luksusiso, neljän hengen. Siellä mahtui jopa istumaan.

Melonta sujui jälleen mukavasti. Välillä pidettiin huilitaukoja, valokuvailtiin ja ihasteltiin maisemia. Kamera oli koko ajan kajakin kannella vedenpitävässä pussukassa, josta se oli helppo ottaa esille. Norppia ei harmi kyllä näkynyt, vaikka niitä pitäisi Kolovedellä olla muutama kymmen. 

Olin todistetusti mukana reissussa :P Tässä vaiheessa mulla on vieläpä aurinkolasit, myöhemmin nakkasin ne epähuomiossa järveen, kun otin hiuspantaa pois tyhmien rusketusrajojen pelossa.

Välillä pidettiin huilitaukoja ja ihasteltiin maisemia.

Kalliot olivat upeat.

Evästauko pidettiin hulppeissa maisemissa Vaajasalossa. Tomaattikeittoa oikeilla tomaateilla ja jälkkäriksi hunajamelonia, kyllä taas kelpasi. Eväissä ei ollut valittamista, ei ole millään vaellusreissulla ollut yhtä luksuseväitä, pitäisiköhän meidänkin alkaa tyttöjen kanssa panostaa enemmän. Tosin on hieman eri asia roudata ruokaa yhden yön reissulle kuin viikon vaellukselle, mutta ehkä ainakin pussipuurot voisi vaihtaa oikeaan ja täyttävämpään puuroon, jota annostelisi itse pusseihin.

Maisemaa ruokatauolta.

Mieli lepää näissä maisemissa.

Tästä ei ole enää pitkä melontamatka.

Panoraamakuva.

Ruokatauon jälkeen matkaa jatkettiin lähes vastakkaiselle rannalle Lohilahteen. Melontamatkaa ei ollut enää jäljellä juuri mitään, niinpä päätimme käydä kiertämässä muutaman kilsan luontopolun. Ja pakkohan se oli, kun olimme kajakeissa kuskanneet maastokenkiä koko reissun. Alkumatka käveltiin, sää oli kuuma. Loppumatka kuitenkin innostuttiin juoksemaan, siinä kyllä syke nousi ja hiki virtasi, kun hyppeli kiviltä kiville ja väisteli juurakoita. Kivaa! Juoksun jälkeen olikin jo niin hiki, että syöksyimme samantien järveen uimaan. Se kyllä virkisti, olo oli kuin uudelleen syntynyt uinnin jälkeen.

Maisemat Lohilahden luontopolulta.

Juoksun ja uinnin jälkeen lähdimme suuntaamaan lähtöpisteeseen eli Kirkkorantaan. Viimeinen etappi oli ajallisesti vajaan tunnin mittainen. Sitten pieni välipalatankkaus banaaneilla ja kajakit auton katolle. Tosi kiva reissu! Yhteensä melottuja kilsoja tuli noin 40, ei paha, eikä tuntunut käsissä läheskään yhtä pahalta kuin muutama vuosi sitten. Eniten jumissa olivat pohkeet.

Reissu tehty, kajakit ja muut varusteet odottavat autoon pakkaamista.

Matkalla kävimme vielä Varkauden Rossossa syömässä. Jyväskylässä olimme joskus maanantaina iltakymmeneltä. Kajakkireissu oli kyllä sen verran mukava, että pitää ottaa uusiksi joskus myöhemmin. Ja ehkä tämän jälkeen uskaltautuisi lähtemään jopa pidemmälle reissulle, melonta ei tuntunut yhtään pahalta, vaikka uni aika makeasti tulikin seuraavana yönä. Huippureissu! Tää on ollut ihan törkeen hieno kesäloma, loving it.


Tokan päivän treenidata:

Tokan päivän melonnat kahdessa osassa, jälkimmäinen ei valitettavasti jostain syystä ottanut kilometrejä.



lauantai 9. heinäkuuta 2016

Puolimaraton Pekan Pyrähdyksessä 2016

Tänään 9.7. juoksin puolimaratonin Kannonkoskella Pekan Pyrähdyksessä. Ei nyt ihan mennyt tavoitteiden mukaan, mutta ihan ok. Juoksu meni 44 sekkaa toukokuun Helsinki City Runia (lue lisää: http://juoksevabasiliski.blogspot.fi/2016/05/hcr-juostu-enkka-ajalla.html?m=1hitaammin, siis väärä kehityssuunta. Tosin syke oli kolmisen pykälää toukokuun puolikasta alempi ja matkaa tuli 300 metriä enemmän, en tiedä olivatko juoksulinjat niin karseat vai juoksinko yhden ratakierroksen liikaa, vähän jäi kuitenkin hampaankoloon.

Kaikki maaliin tulijat saivat mitalin ja kunniakirjan.

Tapahtumaa oli uudistettu tänä vuonna ja startti sekä maali olivat Kannonkosken keskustan tuntumassa yleisurheilukentällä, aiempina vuosina tapahtumapaikkana on ollut Lakomäen kartano vähän sivummalla. Osallistujia oli kyllä aiempaa vähemmän, mikä hieman harmitti. Maratonin ja 50 kilsan juoksijat lähtivät aamulla kympiltä, puolikkaan ja sitä vähemmän juoksevat starttasivat klo 12.

Reittinä oli viiden kilsan kierros, joka juostiin puolikkaalla reilu neljä kertaa. Reitti oli vähän haasteellinen noin niinkuin rakenteeltaan. Lähtiessä rata kierrettiin kerran, kierrosten välissä kaksi kertaa niin, että juomapisteeltä lähdettii toiseen suuntaan. Menin sekaisin jo ekan vitosen jälkeen, kun en tajunnut kiertää rataa toiseen kertaan ja lähdin takaisin, onneksi en ehtinyt kauaksi, kun tajusin virheeni.

Puolikas juostu, maalissa hymyilyttää, vaikka enkkaa ei tullutkaan.

Ekat viisi kilsaa kulkivat hyvin, tavoiteltua 5:15 vauhtia nopeammin. Mutta siihen se sitten tyssäsi, ei vain kropasta irronnut enempää. Sitten kun vielä säädin sen radan kanssa ekan vitosen jälkeen, niin totesin, että parempi unohtaa enkkajuoksut ja keskittyä vain hyvällä fiiliksellä maaliin pääsyyn. Toka kierros tuntui tahmeimmalta. Mietin jo miksen ollut valinnut kympin matkaa. Kolmas kierros meni jo ok, luureista kuuluva Children of Bodom antoi energiaa. Neljännellä kierroksella vedin yhden risteyksen ohi ja koukkasin talon pihan ja pellon kautta takaisin reitille. Voi pöh, melkoista reittisäätöä.

Kun pääsin kentälle, kuulin että kenttä pitäisi kiertää pari kertaa. Olin ollut aivan varma, että se kierretään vain kerran ja sitten lähdetään noin viidensadan metrin käännöspaikalle. Ei kait siinä, kierretään sitten. Tässä vaiheessa vähän satoi vettäkin, mikä oli vain hyvä asia, sen verran mulla oli kuuma juosta. Käännöspaikalta takaisin ja vielä yksi kunniakierros, sitten maaliin. Huh huh.

Aika oli 1:53:59 eli 44 sekkaa kevään 1:53:12 aikaa huonompi. Damn. Oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että jos aikaa ei olisi mennyt ratakyselyihin ja hutimenoihin, niin aika olisi ollut parempi. Ja kyllähän noi käännöspaikatkin syövät vauhtia hetkellisesti, kun pitää tehdä tiukka U-käännös, niitä oli kuitenkin yhteensä viisi tuolla matkalla. Toki kropassa taisi painaa torstain viinijuhlatkin, juoksu oli niin tahmeaa, että lupasin, etten osallistu enää minnekään karkeloihin, kun ei kerta kulje. Se on joko tai. Noh, ei ehkä näin ehdottomasti, mutta vähän pitää suunnitella vikoja kisapäiviä tarkemmin.

Tsemppaamisesta tämä juoksu ei jäänyt kiinni. Kannustamassa olivat äippä, iskä, nuorempi veli, mummo, mummon veli ja mummon siskon poika vaimonsa kanssa. Ja mikä parasta, kaikilla oli vielä ilmapallot heilumassa, nyt oli panostettu kunnolla, kiitos! Kannustusjoukkojen lisäksi eräs kaveri oli juoksemassa, yläfemmat joka kerta kohdatessa antoivat potkua. Kiitos ihanat! *sydän*


Kartassa näkyy 19 ja 17 kilsan välissä tuo pieni hutijuoksukin.


Seuraava juoksutapahtuma taitaakin olla kokonainen maraton 13.8. Helsingissä. Ja se jännittää!!! Sen jälkeen juoksen puolikkaan syyskuussa Jyväskylässä Finlandia Marathonilla ja eiköhän tuonne kalenteriin mahdu muutama muukin pienempi rutistus. Ihana juoksukesä! Ja ensi kerralla juttua Haltista, nyt on ollut vähän kiirusta bloggailun kanssa. Love U!

Loppuun vielä vertailuna lyhyet datat kahdesta vikasta puolikkaasta, eka Helsinki City Run toukokuussa, nyt Pekan Pyrähdys. Melko samanlaista dataa.