Pyöräilykausi alkoi!

Vihdoin ja viimein otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin pyöräilykauden. Pikkuisen meinasi tihkaista, ihminen tottuu liian helposti tuohon vaivattomaan autolla kruisailuun. Ja tekosyitä kyllä riittää: aamulla on kylmä, väsyttää, reppu painaa paljon, eväätkin pitäisi mahtua mukaan... Niinpä niin. Viikko sitten perjantaina, kun repussa oli läppäri, parit jumppakengät ym. niin kyllähän se reppu  painoi puntarin mukaan seitsemän kiloa.

Jumpasta tulossa. Tarakalla vielä kassillinen eväsrasioita.

 
Tarkoitukseni on ollut lisätä pyöräilyllä Polarin Loopin mittaamaa arkiliikuntaa. Mobran Mikon kanssa sovittiin, että yritän saada tuon Loopin mittarin täyteen ihan puhtaasti arki- ja hyötyliikunnalla. Eli treeneissä Loop on jätetty kokonaan pukkariin.

Alkukuun arkiaktiivisuus (treenit eivät siis ole mukana).

Huhtikuun ekalla viikolla fillaroin jotkin päivät, en enää muista. Silloin Loop oli ranteessani, ja sehän ei tunnetusti tajua mitään pyöräilystä. Se ei siis osaa laskea sitä pyöräilyä kunnolla aktiivisuuteen. Tällä viikolla menin maanantaina töihin autolla, muina päivinä pyörällä niin, että Loop oli sidottu kengännauhoihin. Ja kyllähän sen vaikutuksen huomaa! Tämän viikon tiistai, keskiviikko, torstai ja perjantai ovat kutakuinkin sadan prosentin tienoilla.

Ja tsekatkaapa lauantai 5. päivä: 131 prosenttia! Kävin tuolloin ostoksilla, mutta auton sijaan fillarilla. Ristikivi – Seppälä – keskusta – Keljo – Ristikivi, kyllähän siinä kilsoja tuli n. 20. Ja puolet matkasta repussa oli Anttilan alesta ostettu voileipägrilli.

Pitihän sitä ostoksilta pyöräänkin löytää uusia juttuja. Prismassa pyöräilytarvikkeet olivat -15%, joten mukaan lähtivät vihdoin ja viimein combipolkimet (ovh. 59 €)! Eli niissä toisella pyörällä on tavallinen poljin ja toisella puolella lukkopoljiin, mihin menevät spinningkengät. Toisessa pyörässä mulla on lukkopolkimet kummallakin puolella. Täytyy sanoa, että omassa käytössäni, kun poljen tätä lyhyttä kuuden kilsan työmatkaa, niin combipolkimet ovat käytännöllisemmät. Seppälän Prisman urhuilupuolen myyjä lähti vieläpä ulos kokeilemaan, että polkimet varmasti käyvät pyörääni, mahtavaa asiakaspalvelua!

Combipolkimissa toisella puolella on tavallinen poljin, toisella puolella lukkopoljin.

Ja lähtipä mukaan vähän muutakin. Parilla kympillä Prismasta löytyi tuollainen älypuhelinteline pyörään, mikä käy omaan iPhone5:een. Pari vuotta sitten fillaroin aina ystäväni Anrin kanssa, joka muutti toiselle paikkakunnalle. Oma sisäinen karttani on ruosteessa, kun Anri oli aina se, joka suunnisti minne mennään. Minä vain iloisena fillaroin perässä. Ja lisäksi jos haluaisi lähteä kauemmaksi polkemaan, esimerkiksi sinne Anrille kylään fillarilla, niin tässä Goole Maps auttaisi loistavasti. Pikkaisen tämä teline meinasi heilua kuopissa, mutta hyvin pysyi kyllä kiinni. Oli kyllä parinkympin arvoinen hankinta.

Älypuhelinteline parilla kympillä Prismasta.

Tänä aamuna kävin puntarilla ja nyt lukemat olivat alle 58 kg!!! Painoni on ollut pitkään 58-60 kilon välillä, kun se parhaimpina aikoina pysyi pitkään 54 kilossa. Siis sinänsä nuo luvut eivät ole itselleni pakkomielle. Mobran Mikon kanssa tuumittiin, että 56 kg olisi aika jees, mutta pääasia, että se paino lähtee sieltä rasvasta (ja lihasta tietty tilalle :). Nyt olen tuon Kipinä-hyvinvointihankkeen ansiosta kiinnittänyt enemmän huomiota syömiseeni ja arkiliikuntaan.

Jippii, alle 58 kg!

Mutta jees, nyt ikkunoiden pesuun, sitten vielä Portille pariin jumppaan. Se olisi meneillään operaatio kevätsiivous oikein vanhanaikaisesti lattioista kattoon. Ja ps. tänään on karkkipäivä!

Kuva joulukuulta kahvakuulatunnilta. Päätinpä vihdoinkin ostaa tämän foton itselleni.