Adrenaliiniviikonloppu

Huh, nyt on melkoinen voittajafiilis. Olin eilen juoksemassa puolimaratonin Finlandia Marathonissa ja tänään vedin elämäni ensimmäisen sisäpyöräilytunnin ihkaoikealle yleisölle. Nyt tuntuu - kropassa fyysisesti ja päässä henkisesti.

Puolimaraton ennätysajalla!

 

Viime hetken paniikkipissi iski kuten tavallista. Joten eipä näy meikäläistä lämmittelykuvissa :P

Eilinen oli neljäs puolimaratonini. Ensimmäinen oli Finlandia Marathon vuonna 2009 aikaan 2:15. Seuraava oli kaverin kanssa Helsinki City Runissa keväällä 2010 aikaan 2:20 ja risat päälle eli ok aika sillä harjoittelulla alkukesään. Kolmas oli viime vuoden syksyllä jälleen Finlandia Marathonissa aikaan 2:10:01. Tänä vuonna lähdin siis tietoisesti tavoittelemaan kahden tunnin aikaa.

Uskallan melkeinpä väittää, että olin ainut osallistuja, joka juoksi hameessa.

Vielä naurattaa lähdössä.

Polarin RCX5 osoittautui loistavaksi tsemppariksi juoksulla. Kokeilin toista kertaa kisatoimintoa, johon asetin matkan 21,1 km ja tavoiteajan 2:00. Sykemittari laski kisavauhdiksi 10,5 km/h, jolla lähdin siis juoksemaan.

Viherlandian kohdalla eli hitusen vajaa 10 km takana.

Kisamittaritoiminto oli sen verran uusi tuttavuus, etten ole aiemmin pahemmin katsellut näyttöön ilmestyviä lukuja. Niinpä huomasin jossain 16 km kohdalla, että mittarin yläreunassa lukee 2:00. Ajattelin, että tuo luku ilmaisee ajan, mikä tulee olemaan maalivauhtini. Lisäsin hieman vauhtia ja mittariin vaihtui luvuksi 2:18. Lopulta tajusin, että tämä luku kertoo, että olen tavoiteaikaani 2:18 edellä. Näytössä näkyi myös luku 9,9 km/h, mikä ymmärtääkseni oli vauhti, jolla olisin vielä saavuttanut tavoiteaikani. Täytyy siis sanoa, että pienen opettelun jälkeen toiminto vaikuttaa varsin hyvältä.

900 metriä ennen maalia mp3-soittimesta alkoi kuulua Spin Cardio -ohjelmani työbiisi ja irvistys vaihtui pakosta hymyyn. Tässäpä teillekin:

http://www.youtube.com/watch?v=9bZkp7q19f0 

Ilmeestä näkyy jo miltä tuntuu. Kannustusjoukot totesivat maalissa, että nyt oli ilme loppumetreillä jo sen näköinen, että on oikeasti juostu tosissaan.

Loppujen lopuksi juoksin neljännen puolikkaani aikaan 1:57:03 :) Siis voi pojat, että oli hyvä olo, vaikka maaliviivan jälkeen tuntuikin kramppeja joka puolella kroppaa.

Bruttoaika maaliviivalla 1:57:50.

Maalissa saimme jälleen mitalit kouraan ja tuotepussin mukaan. Pussista löytyi tuttuun tapaan kinkkusalaattia, marjakiisseliä, suklaata, trippimehu, alprosoijajuoma ym. Oikein mukavasti syötävää. Kotona minua ja kannustusjoukkoja (äippää, iskää, pikkuveljeä ja poikakaveria) odottivatkin aamulla valmiiksi tehdyt ruuat eli munasalaatti ja karjalanpiirakat (nää oli kyllä ihan vaan kaupasta) sekä limesuklaakakku. Nams. Kelpasi mennä näiden jälkeen saunaan ja nauttia löhöillasta sohvalla. Sainpa vielä kannustusjoukoilta "puutarhatonttuja" eli sammakkopariskunnan terassilla. Tuukka ja Kimmo taas olivat valinneet mulle nätin suklaatikkarin. Kunnon helmottelua :P

 

Tässä vielä paras kuva tuuletuksista maalissa :)

Tuuletus!!! Nyt irtoaa hymy. Ja huom, noi pinkit pökät kuuluu tuohon hameeseen, eli en siis esittele tässä pikkuhousujani, hähhää :P

 

 

Eka Spin-tunti

Aamulla olo tai oikeastaan kävely oli kuin Aku Ankalla. Vaapuin eteenpäin ja tulin yläkerrasta alakertaan porras kerrallaan. Hieman mietitytti, että pitikö se aivan eka spin-tunti ottaa tällaiselle päivälle. Mutta eipä mitään, vähän lisähaastetta :P

Spin Cardio 45 min tunti alkoi Kuntoportissa klo 16.00. Sunnuntaisin vastaanotto on kiinni, joten ohjaajan pitää olla paikalla puoli tuntia aiemmin laskemassa tuntikortteja ym. Ekakertalaisena ajattelin ottaa varmaan päälle ja olin jo kolmen maissa paikalla. Ovet auki, portista sisään ja korttien laskuun. Seuraavana vuorossa olikin spinsalin aukaisu. Avaimet olivat toisen lukollisen oven takana ja hieman piti muistin kätköistä kaivella, mistä ihmeestä löydän avaimen tähän huoneeseen. Löytyi ja seuraava ongelma olikin löytää salin avain, mikä ei ollut siinä kohdassa, missä sen piti olla. Onneksi sekin löytyi pienen hapuilun jälkeen, sain salin auki ja oman pyörän säädöt tehtyä. Sit musa päälle ja vastaanottoon ottamaan vastaan asiakkaita. 

Tunti meni oikein mukavasti, ainakin omasta mielestäni. Ryhmä oli pieni, seitsemän henkilöä sekä keskuksen eräs toinen spintuuraaja. Asiakkaissakin oli pari tuttua, joten ilmapiiri oli oikein kiva, lämmin ja intiimi.

Yhteenvetona tunti meni mukavasti. Neljännen biisin kohdalla mikistä loppuivat paristot, joten vedin työbiisin korottaen omaa ääntäni ja vaihdoin paristot seuraavassa palauttelubiisissä. Alkuun sattui yksi kämmikin, kun ohjeistin, että seuraava biisi on hitaampi, vaikka se olikin nopeampi. Noh, mitäs pienistä. Kaikilla tuli hiki ja tsemppaamisenikin parantui loppua kohti. Toinen spintuuraja tykkäsi biiseistäni tosi paljon ja rohkaisi vaan höpisemään mikkiin muutakin kuin tiukkoja ohjeistuksia. Yhdyn tähän kyllä täysin. Ehkäpä se pieni lisärentous ja höpinä tulevat sitten ajan kanssa, kun oman ohjelman hallitsee vielä paremmin, ettei kaikki keskittyminen mene siihen, että miettii milloin on seuraava lisäys. Ja seuraava tuuraus onkin jo ensi viikon tiistaina, jolloin vedän saman ohjelman lisättynä yhdellä työosuudella :D

Voittajafiilis!