Kaivinkone mylläsi tontilla kolmena päivänä. Nyt ympäristö näyttää lähinnä taistelutantereelta, mutta kiitos maansiirtotöiden, ensi kesänä ulkotöihin päästään täydellä teholla.
Tämä viikko alkoi päiväreissulla mökiltä Jyväskylään, kun haimme uuden sängyn. Yksinkertaisesti meinasi mennä jo hermo 120 senttiä leveään perhepetiin kolmestaan. Niinpä soitimme maanantaiaamuna Unijukalle kysyäksemme millaisia 160-senttisiä sänkyjä häneltä löytyy ja millä hintaa. Tietäisi sitten löytyykö sopivaa sänkyä järkevällä hinnalla varastosta, ettemme turhaan ajelisi sataa kilometriä suuntaan peräkärryn kanssa.
Poitsu nukkumassa sohvalla. Housut alkavat olla jo pienet, jäävät vatsan alle niin kuin "isoilla miehillä". Toisaalta ei tykätä Matti Nykäsenkään tyylistä :D
Sänky löytyi kutakuinkin budjetin rajoissa, joten autonnokka suuntasi Jyväskylään. Ostimme Unijukasta sängyn kotiimmekin Muurameen alkuvuodesta ja täytyy sanoa, että sänky on ollut todella hyvä. Niinpä haimme sängyn samasta paikasta nytkin, mökille tosin edullisemmasta hintaluokasta kuin kotiin.
Pieni 120 cm perhepeti. Tuo vauvanpesä on sellaisen löhötuolin päällä, varsinainen sänky on kapeampi. Ja poitsu tykkää pääosin nukkua ihan vieressä, harvoin saan hänet siirrettyä heräämättä omaan vauvanpesään tai pinnasänkyyn.
Uusi sänky on 160 senttiä leveä. Vielä lyhennämme jalkoja, niin seinän viereen tulee enemmän tilaa korkeussuunnassa.
Vaipanvaihtopaikka öisin yläkerrassa, niin ei tarvitse mennä poitsun kanssa jyrkkiä rappusia alas puoliunessa.
Muuten viikko on mennyt miehillä ulkotöissä. Kaivinkone tuli tontille tiistaina setäni kanssa ja lähti torstaina. Tiistaina myös kummini ja serkkupoika kävivät kylässä katsomassa poikaa ja mökkiä. Kahvittelimme Tyriksellä, kun kaivinkone kaivoi julmetun isoa kuoppaa kaivon toivossa. Välillä täytyy sanoa, että puuha suorastaan hirvitti, sen verran kone heilui puhumattakaan siitä, että hirvitti katsoa, kun isukki (tai siis pappa) meni kaivurin kourassa 5,5-metrisen kuopan pohjalle lapion kanssa vesitilannetta tutkimaan.
Tiistaina kävin myös ekan kerran synnytyksen jälkeen kuntosalilla. Aloitin superkevyesti tutuista liikkeistä pitkillä toistoilla ja superpienillä painoilla, lähinnä siis spinningpyörällä, kahvakuulalla, käsipainoilla ja tangolla. Tein kolmen liikkeen pattereita, joissa pääpaino oli lihaskestävyydellä. Hiki tuli ja pääkoppa tuulettui. Kiitos serkkupojalle seurasta! Ja pakko mainostaa, että Kannonkosken Piispalassa kuntosalilla käynti maksaa kaksi euroa kerralta, ei oo hinnalla pilattu.
Muuten poitsu on työllistänyt tällä viikolla hieman tavanomaista enemmän. En tiedä ovatko nyt menossa ne kuuluisat "hulinaviikot" (https://rinnalla.vuodatus.net/lue/2015/04/kuusiviikkoisen-hulinat), kun välillä raivareita tulee tissilläkin. Toisaalta taas poitsu nukkui yhtenä päivänä päikkärit terassilla vaunuissa, kun kaivinkone ja moottorisaha melusivat muutaman metrin päässä.
Eilen perjantaina kävimme Nikon kotipuolessa hirvipeijaisilla. Parin tunnin matka sujui mallikkaasti kumpaankin suuntaan, poitsu nukkui tai katseli tyytyväisenä ulos autosta. Paikan päällä meinasi ärripurri iskeä, mutta melko pienellä selvittiin.
Tuleva uimaranta. Nyt aurinko pääsee paistamaan pihalle paremmin ja rantaakin kaivettiin vähän enemmän pihamaan puolelle.
Nyt vielä hetki mökkeillään, ensi viikolla Nikolla onkin sitten paluu arkeen ja me jäädään poitsun kanssa kahdestaan kotiin. Vähän oudolta tuntuu, haetaan jälleen arkeen uudet rutiinit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti