Puolimarathonille kuukauden päästä?

Kävin viime lauantaina testilenkillä. Tarkoitus oli siis kokeilla jaksanko juosta tunnin, siis ihan minkälaista lönkyttelyvauhtia tahansa. En ole juurikaan juossut synnytyksen jälkeen, kropalta kesti hieman odotettua kauemmin palautua, eikä tuo pikkumieskään jossain vaiheessa viihtynyt vaunuissa.

Pääsiäisen aikaan käytiin reilun parin tunnin kävelylenkillä.

Ja se, etten ole juurikaan juossut tarkoittaa siis oikeasti, että olen tehnyt välillä kävelylenkkien lomassa lyhyitä testijuoksuja ja kokeillut kestävätkö paikat. Ja näitäkin testejä on ollut vajaan kymmenen kuukauden aikana ehkä maksimissaan viisi. Ainut oikea juoksu oli uutena vuotena Paviljongin tapahtumassa viisi kilometriä, josta siitäkin osa käveltiin, kun juoksu ei tuntunut hyvältä. Ja hyvältä tuntumisella en tarkoita sitä, että hengästytti ja kunto oli surkea.

Tunnin testilenkki

Tunnin testilenkki meni enemmän kuin hyvin. Ekat viisi minsaa kävelin, sitten lähdin kevyesti hölkyttelemään. Perusvirheen tein jälleen, Kari Traan ulkoilupuku oli aivan liian kuuma siihen säähän. Muuten lenkki meni mukavasti.

Hieman turhan kuuma ulkoilupuku juoksemiseen.

Juoksin puolisen tuntia suoraa reittiä ja käännyin Riihivuoren kyltiltä takaisin. Jatkossa on helppo mitata sama lenkki juoksemalla kulkeeko juoksu kenties lujempaa tai kevyemmillä sykkeillä. Kaikista tärkein tavoite lenkillä oli hyvä fiilis, että juoksuinnostus jatkuu, eikä lässähdä heti alkuunsa liian rankalla treenillä. Se saavutettiin, olin enemmän kuin innoissani lenkin jälkeen.

Kyllä sitä puolikasta lähdetään testaamaan 19.5., vaikka voihan olla, että Helsingissä tulee pian ensimmäinen ”DNF” eli "Did not finish", siis keskeytys. Tähänkin olen henkisesti varautunut, jos jotain oikeita ongelmia tulee, niin lopetan. Nyt rima on laskettu todella alas. Muuten olen sitä mieltä, että ihmisen olisi hyvä olla aina siinä kunnossa, että puolimaraton menee koska tahansa ilman aikatavoitetta. Se on matkana sellainen, mikä pitäisi pystyä juoksemaan kohtuullisella treenillä.

Tunnissa taittui reipas kahdeksan kilsaa.

Keskinopeus on tosin kaukana aiemmista juoksuvauhdeista.

Vaikka koetin juosta pääsääntöisesti syketasolla kolme, on suurin osa treenistä nelostasolla. Tuntuma oli silti hyvä koko lenkin ajan.

Suora reitti, jossa ei tarvitse paljoa miettiä.

Polarin juoksuindeksi ennustaa perusmatkojen juoksuaikoja. Lauantain lenkin mukaan puolimaraton pitäisi taittua aikaan 2:14. Ihan en tuota uskalla allekirjoittaa, ei tarvita kuin jokin pohjekramppi, kun aika lässähtää.

Helsinki City Running Daylle poitsun kanssa

Viime viikolla vaihdoin vuodelta 2016 siirtyneen maratonosallistumiseni puolikkaaseen. Toissavuonna osallistuminen siirtyi nyrjähtäneen nilkan vuoksi ja viime vuonna synnytyksestä oli vielä niin vähän aikaa, joten sain poikkeuksellisesti siirtää osallistumista kaksi vuotta. Ja aiemminhan tosiaan maraton juostiin Helsingissä elokuussa, nyt sekä maraton että puolikas juostaan toukokuussa.

http://www.helsinkicityrun.fi

Ja tiedättekö, myös Otso lähtee "juoksemaan" lasten Minimarathonille! Otson kilometrin juoksun saa taittaa kantorepussa tai juoksurattailla, joten tyyli on vapaa. Kaikki osallistujat saavat mitalin ja juoksu on heti aamusysiltä, kun taas oma juoksuni on puolen päivän hujakoilla. Aika siistiä!

Otsoakin vähän jänskättää toukokuun minimarathon.

Otson mielestä tärkeintä kisassa on rento asenne.

Viime viikolla kävimme Otson kanssa myös ulkoilemassa.

Vauvavuosi verottanut kuntoa

Vauvavuosi on verottanut liikuntaa hurjasti. En ole ollut vuosiin näin ”huonossa” kunnossa. Liikunta kyllä starttasi satunnaisilla treeneillä pian synnytyksen jälkeen, mutta talven kolme kuukautta kestäneet on/off-sairastelut vaativat veronsa, eikä tuo syksykään tainnut ihan leppoinen olla poitsun kanssa. Flunssakautena ei juuri treenattu, kun pahimmillaan yöunet olivat 2,5 tuntia yössä ja sekin useammassa pätkässä.

Nyt olimme terveinä noin kuukauden, mutta tällä hetkellä poitsu joko tekee hampaita tai on muuten vaan hieman kipeä. Joten tautienkin takia täytyy hyväksyä se, että toukokuun juoksu voi vielä peruuntua syystä tai toisesta.

Tässä muutamia valokuvia vauvavuoden varrelta erilaisista treeneistä.

Ensimmäisiä todella lyhyitä kävelylenkkejä kesällä synnytyksen jälkeen. Tässä ollaan mökkimaisemissa. Voin sanoa, että vaikka matka oli lyhyt, niin kyllä puhallutti.

Tässäkin ollaan ulkoilemassa koko perheen voimin viime kesänä möksällä.

Tää on yksi lempikuvistani, etenkin Otso kantorepussa. Kuva otettu Pyhä-Häkin kansallispuistossa, poitsun ensimmäinen pikkuvaellus.

Olen seurannut aerobista kuntoani Polarin lepotestillä jo useamman vuoden, oikeastaan vuodesta 2014 syksystä saakka. Kesällä 2016 tulos oli 60 eli huippu. Viime viikolla tulos oli vaivaiset 41, eli hyvä. Huh huh, melko paljon on menty alaspäin. Onneksi jatkossa suunta on vain ylöspäin.

Tässä muutama testitulos viime vuosilta.

VUOSI 2014:

• 09: Erittäin hyvä 46

VUOSI 2015:

• 02: Huippu 53
• 03: Huippu 61
• 04: Huippu 60
• 05: Huippu 60

Toukokuussa 2015 juoksin ensimmäisen maratonin. Sen jälkeen en loppuvuonna tehnyt jostain syystä kuntotestejä ollenkaan ja toisessa jalassakin taisi olla pieni rasitusvamma parisen kuukautta.

VUOSI 2016:

• 01: Huippu 51
• 04: Huippu 57
• 06: Huippu 55
• 07: Huippu 60

Nilkka nyrjähti ja liikunta jäi osittain tauolle.

• 09: Huippu 52

Tulin raskaaksi syyskuussa ja liikunta alkoi keventyä lokakuun jälkeen.

• 10: Huippu 52
• 12: Hyvä 39

VUOSI 2017:

• 01: Hyvä 41
• 02: Hyvä 41

Synnytys kesäkuussa.

• 08: Erittäin hyvä 47

VUOSI 2018:

• 01: Hyvä 41

Tammikuun puolivälistä huhtikuun alkuun olin jatkuvasti flunssassa.

• 03: Hyvä 36
• 04: Hyvä 41

Syksyllä Otson kanssa Etelä-Pohjanmaan mummolassa.

Otso ei viihtynyt pikkuisena kovinkaan usein vaunuissa. Niinpä suuri osa lenkeistä tehtiin Otso Mandukassa.

Riihivuoren mäkitreeni oli yksi mieleenpainuneimmista viime syksynä.

Oman treenituntumani mukaan Polarin lepotesti pitää melko hyvin paikkaansa. Ja jos jotain hyvää, niin sentään nykyinen tulos on "hyvä", eikä "keskitaso", mihin suurin osa ikäisistäni naisista sijoittuu. Tästä on hyvä aloittaa hieno juoksukevät ja -kesä.

Kesällä tavoite olisi olla edes tuossa "erittäin hyvä" -kuntoluokassa.

Joulukuussa Vuokatin maisemissa.

Ja pääsiäiseltä, kun testasimme pitkästä aikaa Mandukaa ja kantotakkia.

Jes, tänään suunta siis lenkille. Seuraavalla kerralla sitten poitsun 10 kuukauden kuulumisia. See U!