tiistai 25. elokuuta 2015

Mieletön kesä: maraton, Norja, häät ja Bali

Kesä lähenee loppuaan, tai ainakin kuuden viikon kesäloma. Tulimme tänään häämatkalta Balilta ja Singaporesta, niistä kerron vielä myöhemmin, kun saan purettua kuvat koneelle, kuten myös häistä. Mutta siis takana on aivan mieletön kesä. Se oli odotettavissa ja nyt olo on epätodellinen. Onko nämä kaikki ihanat asiat oikeasti tapahtuneet mulle?


Talvi ja kevät olivat hankalia, olin pitkällä sairauslomalla työuupumuksen takia. Ehkä senkin takia mennyt puoli vuotta tai oikeastaan enemmän tuntuu uskomattomalta, niin ala- kuin ylämäkineen. Ja ehkä juuri siksi. Paljon on opittu, osa asioista kantapään kautta. Opittu, koettu ja eletty, onnistumisineen ja koettelemuksineen. Näitä kokemuksia ja lähelläni olleita ihmisiä en unohda ikinä. Kiitos.

Tukholman maraton



Kesän eka kohokohta oli toukokuun lopun maraton Tukholmassa. Siis eka kokonainen maraton. Sitä varten treenattiin vuoden verran, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä (toistuvien flunssien vuoksi). Reissu jännitti käsittämättömästi, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin. Maaliviiva ylittyi ajassa 4:22:33. Kiitos vielä superkoutsi Pasille.

Biisi, mikä soi juuri ennen lähtöä:

Norjan vaellus



Kesäloma alkoi jokavuotisella vaelluksella, tänä vuonna Norjaan. Nälkä kasvoi syödessä eli Ruotsin korkein tunturi muuttui tänä vuonna Pohjois-Euroopan korkeimpaan vuoreen Galdhöpiggeniin. Upea reissu tyttöjen kanssa, niin henkisesti kuin fyysisesti. Tätä muistellaan vielä kiikkustuolissakin, mieletön kokemus, ei sanat riitä kertomaan.

Norja-biisi. Suljen silmät ja näen neljä endorfiinipöllyistä naista ajelemassa Mersulla Peikkotiellä:

Häät



Kun kahden viikon vaellukselta selvittiin kotiin, oli viikko aikaa hoitaa viimeiset hääjärjestelyt. Varsinaisena hääpäivänä kaasot auttoivat niin ihanasti morsianta valmistautumaan, päivä oli ikimuistoinen aamusta pikkutunneille saakka. Suurin jännitys iski vasta kirkossa ja alttarilla oli tärisevä morsian. Koko päivä sujui kuin unelma. Isä saattoi alttarille, äidillä oli tippa linssissä ja sulhanen hikoili puvussaan. Ruoka oli erinomaisen hyvää, ohjelma oli ihanaa ja paikalla olivat lähes kaikki läheiset ihmiset.

Syvälle sydämeen kolahtava kappale, mikä meille laulettiin kirkossa:

Häämatka



Häiden jälkeen kirmattiinkin lähes samantien häämatkalle maapallon toiselle puolelle Balille. Aivan toisenlainen kulttuuri, tyrkyttävät kauppiaat, sydämelliset paikalliset, kaaoksellinen liikenne ja uudet kokemukset erilaisilla retkillä... Mitään en vaihtaisi tai tekisi toisin. Upea ja elämyksellinen reissu, antoi valtavasti perspektiiviä suhtautua omaankin kulttuuriimme.

Biisi, mikä soi Balillakin, elämän parhaita päiviä:

Jep. Yksi upea ajanjakso on takana, kesän 2015 tulen muistamaan aina. Onnea, itsensä ylittämistä, uusia kokemuksia ja elämyksiä, rakkaita ihmisiä. Fiilis on jälleen haikea, mutta pikkuhiljaa katse siirretään tuleviin juttuihin. Vielä kuitenkin pysyttelen muutaman päivän näissä onnenhuumatunnelmissa ja pilvilinnoissa. Elämä on aikasta ihanaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti