Spinningiä Kuopiossa (ja vähän savolaisuudestakin)

Aluksi pyydän jo anteeksi karrikoituja esimerkkejäni ja mutkia suoraksi vetäviä yleistyksiäni. Anteeksi savolaiset! Ootte te ihania, mutta saa kai näitä asioita ihmetellä.

Kahvakuulatunti vaihtui jooga-pilatekseen

Olen siis ollut tänään työreissulla Kuopiossa. Aamupäivä sujui auton ratissa ja iltapäivällä olin kouluttamassa. Koulutuksen jälkeen päätin testata paikallisen liikuntakeskuksen antia. Vastaanoton mukava tyttö kertoi, että saan tutustumiskerran ilmaiseksi, vaikka olin jo henkisesti varautunut kaivamaan kuvettani. Ensimmäinen pettymys tosin tuli, kun kahvakuulatunti oli täynnä. Ei mahtunut, ei sitten millään. Niinpä päätin poiketa mukavuusalueeltani ja kokeilla jooga-pilatesta.

Jooga-pilatestunti oli ihan jees, mikä on hyvä mielipide, jos ottaa huomioon, että en ole sitten yhtään joogaihmisiä. En malttaisi millään keskittyä sisään-ulos -hengitykseen, tasapainoni on huono, enkä taivu monimutkaisiin koreografioihin. Mutta tunti oli ihan miellyttävä. Ohjaaja kertoi ystävällisesti ennen tunnin alkua, että minulla oli väärä matto, että kävisin vaihtamassa sen joogamattoon, joka pysyy paremmin paikoillaan, ettei matto lipsu alta. Yksinkertaista corea-ohjanneena ihastelin ohjaajaan minusta hieman monimutkaiselta tuntuvaa ohjelmaa ja ohjaajan ennakointia. Se meni hienosti. Ihan kaikkiin liikkeisiin en taipunut, mutta eipä se taida olla ensimmäisellä kerralla tavoitekaan. Ennen loppurentoutusta osa ihmisistä karkasi tunnilta, mitä jaksan aina ihmetellä. Jos pitää tulla ohjatulle tunnille, niin onko sieltä pakko lähteä 10 minuuttia ennen tunnin loppua pois? Ei kolmasosalla jumppaajista voi olla kiire bussiin tai muuta vastaavaa.

Asiakkaan rahat eivät kelvanneet

Joogatunnin jälkeen tutkailin uudestisyntyneenä lukujärjestystä. Huomasin, että torstaiaamuna olisi klo 7 myös kahvakuula ja intopinkeenä ryntäsin vastaanottoon kysymään josko siellä olisi paikkoja. Kun en ole liikuntakeskuksessa jäsen, en voi luonnollisesti varata paikkaa, mutta vastaanottotyttö kertoi, että kahdella edelliskerralla paikkoja oli kyllä jäänyt. Mutta sitten. Tiedustelin sisäänpääsyä keskukseen aamulla, mutta sepä ei sitten onnistukaan ilman jäsenkorttia. Kyllä minä ymmärrän sen, että jokaisella kuntokeskuksella on omat tapansa, mutta en voi olla ihmettelemättä, että miksi näitä asioita ei pyritä ratkaisemaan. Jos minä olisin yrittäjä ja asiakas haluaisi tulla aamulla treenaamaan ja maksaisi siitä ja jos paikkoja kerran jää aina tyhjäksi, niin kyllä minä keksisin jonkin keinon ratkaista asian. Avaahan Kuntoportissakin aamuohjaaja ovet, että asiakkaat pääsevät sisälle. Tai miksi tällaisissa tapauksissa ei ole jotain kertakorttia, millä asiakas pääsisi tunnille?? Pöh. Enpä sitten mene tunnille, vaan nukun hieman tavalllista myöhempään, koska työpäivä alkaa poikkeuksellisesti vasta puoli kympiltä.

Spinningtunnilla älyttömiä tekniikoita

Ja sitten päivän varsinaiseen epistolaan - spinningtuntiin. Siis en tiedä mistä aloitan. Mietin kaksi kertaa tunnilla, että lähdenkö kävelemään, mutta pakkohan se tunti oli nähdä loppuun asti, että mitä ihmettä se ohjaaja vielä keksii. Siis olen itse käynyt Iisee-koulutuksen, jossa painotetaan yksinkertaisia, tehokasta ja jokaiselle sopivaa sisäpyöräilyä. Siihen ei kuulu jumpseja, jäädytyksiä, painonsiirtoa tai muuta vastaavaa, vaan tunnin teho tulee tempoon polkemisesta ja vastuksesta - ei hulluista tekniikoista. Tämän päiväisessä tunnissa hullua oli monikin asia.

Ensinnäkin lämmittelyssä pitäisi lämmitellä. Siihen ei mielestäni (eikä monenkaan muun mielestä) kuulu se, että ekan biisin aikana poljetaan jo seisaaltaan. Tunnin haastavuus tulee seisaaltaan polkemisesta tai niin asiakkaat usein sen kokevat, ja Iisee-tunneilla ja Kuntoportin tunneilla (missä ohjaan) seisaallaan poljetaan vain kohtuullisia aikoja. Siis tsekkasin sykemittaristani, että ensimmäisen 4 minuutin jälkeen syke huiteli jo 170! Siis lämmittelyssä, oikeesti. Lisäksi tämän päiväisellä tunnilla tehtiin pitoja/jäädytyksiä (jalat liikkuvat, mutta keskikroppa on täysin paikoillaan), joissa ei ole mitään järkeä. Niissä polte jalkoihin syntyy siitä, että lihakset eivät saa happea, ei siitä, että lihakset tekisivät haasteellista työtä. Joissakin biiseissä koko biisi poljettiin seisten.

Myös pyöritysnopeudet olivat melkoisia. Palautuksissa pyöritysnopeudet olivat varmaan about 120 rpm, kun Iiseen suositusten mukaan ja omilla tunneillani palautusten pyöritysnopeudet ovat aivan toista, noin 80-95 rpm. Puhumattakaan siitä, että ylhäällä poljettaisiin tuolla nopeudella, eiväthän siihen yksinkertaisesti pysty kaikki asiakkaat, en minäkään. Lisäksi osa työbiiseistä poljettiin tänään arviolta 40-45 rpm:n tahtia, mikä on sairaalloisen hidas. Omilla tunneillani hitaimmat pyöritysnopeudet ovat noin 60 rpm, mikä sekin on joidenkin asiakkaiden mielestä melko hidas. Voi pöh.

Leipää ei voi puolittaa

Taas provosoiva otsikko :P No joo. Kävin tunnin jälkeen ostamassa iltapalaksi subin. Olisin halunnut hunajakauraleivän, mutta myyjä sanoi, että niitä ei ole kuin kokonaisia, että mikä on toinen vaihtoehto. Siis häh? Okei, en oo ollut töissä Sub Wayssa, mutta meillä päin leipä voidaan laittaa puoliksi veitsellä/puukolla. Joo, no saivartelenpa nyt sitten, kun aloitin. 

Mutta anyway. Oikein antoisa päivä. Hiki tuli, koulutus meni hyvin, hotellihuone on tosi jees (vaikka sitä hoitoainetta ei ollutkaan). Oikeesti. Tästä tulee nyt turhan negatiivinen kuva, oikeasti ollut superhauska päivä, mutta ihmettelenpä välillä näitä asioita. Huomenna sitten iltapäivällä suunta kotia kohti. On se vaan niin, että oma "maa" mansikka, muu "maa" mustikka. Reissussa on kivaa olla, kun on erilaista kuin kotona, mutta kotiin on aina kiva palata. Vaikkakin vesi herahtaa kielellä miettiessäni huomista hotelliaamupalaa Fransmannissa :P

Ps. Tämän päivän Master Chefissä oli vielä hurjempaa menoa spinning-tunnilla. Siellä polettiin yhdellä jalalla, oikeesti! Huoh, missä on ihmisten järki, lattiatunnit koreografeineen on ihan eri juttu kuin sisäpyöräily. Tässä linkki, jos missasis (noin 19 minuutin kohdasta löytyy):

http://www.ruutu.fi/ohjelmat/masterchef-suomi/kausi-3-jakso-1