Tyttöjen mökkilauantai: Puukiipeilyä, eräruokaa ja jousiammuntaa

Viikko sitten vietimme tyttöjen kanssa viikonloppua Jämsässä. Olemme tehneet vaelluksia pari kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Nyt kevään vaellus jäi tekemättä, olemme vain suunnitelleet elokuun vaellusta Pohjois-Ruotsiin Abisko–Kebnekaise–Nikkaluokta. Koska kevätvaellusta ei tänä vuonna ollut, päätin kutsua vaellusporukkamme vähän erilaisten aktiviteettien pariin mökille. Mukaan lähtivät siskoni Sari sekä kaverimme Johanna ja Anri.

Jämsän seurakunnan mökki Särkisaaressa.

Idea viikonloppuun lähti Jyväskylän Paviljongin Vapaalla-messuilta. Messuilla tutustuimme avopuolisoni kanssa Lentoreppu-yritykseen (http://www.lentoreppu.fi), joka järjestää erilaisia aktiviteetteja luonnossa. Messuilla huomion kiinnitti ennen kaikkea puu, jossa oli seinäkiipeilyn kaltaisia otteita. Aktiviteettien lisäksi Ahti-yrittäjä tekee yhteistyötä Jämsän seurakunnan kanssa, jota kautta saimme samaan pakettiin vielä loistavan mökin edulliseen hintaan.

Eräruokailu

Mökille saavuimme lauantaina puolen päivän maissa. Heitimme tavarat sisään ja odottelimme hetken Ahtia. Sittenpä lähdettiinkin metsään ja aloitettiin päivä ruuanvalmistuksella nuotiolla.

Kasvisnyyttejä notskille.

Yrittäjäpariskunta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Lohi odottaa fileerausta.

Siskoni on kova kalanainen, joten hänen ehdotuksestaan päätimme valmistaa nuotiolla kalaa. Ensimmäinen tehtävä oli kalan fileeraus, jossa Ahti neuvoi ja auttoi. Jokainen pääsi fileerauspuuhiin ja neljän naisen ja yhden miehen voimalla lohi saatiin kuin saatiinkin fileroitua.

Sisko sai kunnian aloittaa.

Homma sujui hienosti Ahtin valvovan silmän alla.

Anri näyttää mallia.

Minäkin todistetusti fileroin kalaa.

Lohi saatu kolmeen osaan.

Puitteet olivat aivan loistavat.

Ruuan valmistuessa nuotiolla, lähdimme puukiipeilemään. Tässä vielä ruokakuvat.

Nälkäisiä naisia.

 

Puukiipeily

Päivän jännittävin rasti oli puukiipeily. Ahti oli laittanut puuhun valmiiksi seinäkiipeilyn kaltaiset otteet, joita pitkin mentiin ylös. Pikkuisen jännitti eka kerta.

Sinne pitäisi mennä.

Minä, siskoni Sari, Anri ja Johanna.

Ei muuta kuin menoksi.

Hitaasti, mutta varmasti.

 

Pääsin ihan ylös!!!

 

Seuraavana vuorossa oli Anri.

Sari ja Puunhalaajat ry.

Johanna menossa...

...ja tulossa.

Kivaa oli!

Toinen kerta toden sanoo.

Tokalla kerralla Anrikin kiipesi kolmeen metriin! Metrin kiipeilytavoite saavutettiin siis 300-prosenttisesti.

Sari ehti jo laihtua ekan ja tokan kiipeilykerran välillä.

Tatsi on hyvä.

Toka kerta meni jo näppärästi.

Vähän taiteellisempi kuvakulma.

Johanna oli entisessä elämässä orava.

Jousiammunta

Eräruokailun ja puukiipeilyn jälkeen lähdettiin ampumaan jousipyssyllä. Itse olen kokeillut ampumista pari kertaa, mutta muut olivat lajin parissa ekaa kertaa. Pääsimme kokeilemaan ampumista tähtäimen kera maalitauluun ja vaistonvarassa kettuun.

Ahti näyttää mallia.

Kettu oli urhea, vaikka saikin kolme osumaa.

Anri ja Johanna tähtäävät.

Sarin kettusaalis.

Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Sarin käsi näytti oikein kauniilta.

Illanviettoa mökilä

Aktiviteettien jälkeen palasimme mökille. Saunomista, uimista, hyvää ruokaa ja lautapelejä, siinähän se ilta kului kuin siivillä.

Pohjanmaalainen Alias.

Mitähän tässä oikein tapahtuu...

Taas syödään.

 

Meikäläisen ilme on taas ihan priceless.

Banaania ja suklaata.

Kebnekaisen reissun suunnittelua.

Imago on sitten ihan paras seurapeli.

Kesävarpaat.

Lauantaina sää suosi.

Taikurimato ilmassa.

Rautapallo lentää.

Ja vielä matsi Pohjanmaan tähteä nurtsilla.

Vanha Mylly

Sunnuntaina piha- ja lautapelien ja mökin siivouksen jälkeen lähdettiin Jämsänkoskelle syömään Vanhaan Myllyyn. Muistelimme, että paikka oli Jyrki Sukulan Kuppilat kuntoon -ohjelmassa, joten pitihän se mennä testaamaan ennen kotiin lähtöä. Hyvää oli, kiitos!

Kiitos tytöt ja kiitos Ahti hienosta päivästä! Tän reissun fiiliksellä jaksaa taas odottaa seuraavaa reissua Kebnekaiselle. Ootte raksuja!