Tällä kertaa Niko veti pyöräkärryä, kun olimme Otson kanssa hakeneet viikolla iskän pyörään veto-osan XXL:stä. Täytyy sanoa, että melko kova suoritus, Niko polki koko matkan Riihivuoren päälle!!! Välillä pidettiin huilitaukoja. Tällä kertaa meikäläinen talutti lähes koko matkan. Yleensä näin ei kyllä kävisi, mutta sen verran univelka painoi kropassa, että revittelytreenit jäivät meikäläisen osalta toiseen kertaan. Hiki siinä taluttamisessakin tuli.
Pienen vauvan saa pyöräkärryyn köyttömällä sinne turvakaukalon. Kaukalo on kiinni kärryjen turvavöillä sekä kahdella kuormaliinalla.
Ylhäällä fiilisteltiin maisemia. Vuosi sitten Riihivuoressa vietettiin yksi perjantai mäkitreeneissä, muistaakseni kymmenen kertaa tunkattiin mäki ylös (noin tuhat nousumetriä), pimeäkin siinä puuhassa taisi tulla. Nyt mäkitunkkauspaikka oli pöhettynyt melkoiseksi viidakoksi ylhäältä, polun paikan juuri näki.
Tästä kohtaa lähtee yksi suosikkipaikoista mäkitunkkaukseen. Hieman oli polku päässyt puskien valloittamaksi.
Emme halunneet mennä samaa reittiä takaisin, minkä vuoksi Niko bongasi kartasta jonkin huoltotien. Sitä sitten lähdettiin varovasti taluttaen alaspäin. Ilmeisesti tauko ylhäällä oli liian pitkä, sillä Otsokin heräsi kärryissä. Niinpä pidettiin tissitauko matkalla kallion päällä. Täytyy sanoa, että oli melkoisen hulppeat imetysmaisemat. Tauon jälkeen matka jatkui alaspäin. Otso kitisi vielä alhaalla ja hetki syliteltiin poitsun kanssa pahimpia vatsavaivoja. Sitten Otso kärryyn ja kotia kohti. Kun kärryt pääsivät kunnon liikkeeseen, poitsu nukahti jälleen.
Kotimatka sujui leppoisasti maisemia ihastellen. Tulipa jälleen nähtyä ihan uusi alue Muuramesta. Reissussa oltiin parisen tuntia. Kotona lämmitettiin sauna ja Otsokin kävi pitkässä kylvyssä, minkä jälkeen nukahti niin, että mekin päästiin Nikon kanssa kahdestaan saunaan. Ihana ilta.
Meikäläisen treenitiedot yllä, Nikolle pyörälenkki oli vielä kovempi kärryn kanssa, kaloreita paloi Nikolla reipas tuhat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti