Töihin 2,5 kuukauden sairausloman jälkeen

Huomenna maanantaina palaan töihin ja ryhdyn tekemään kesälomaan saakka kolmepäiväistä työviikkoa. Olen ollut työuupumuksen vuoksi sairauslomalla 2,5 kuukautta. Ihan mielettömän pitkä aika, vähän niinkuin pari kesälomaa putkeen, vaikka olo nyt ei tietenkään ole ollut kuin lomalaisella. Kun mietin aikaa muutama kuukausi taaksepäin, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Sairausloman alun kuulumisia voit lukea täältä:

http://juoksevabasiliski.blogspot.fi/2015/03/burnout-ja-sen-oireet.html

2,5 kuukautta flunssatta

Kaikista ihaninta on ollut se, että en ole ollut flunssassa 2,5 kuukauteen. Ihan käsittämätöntä. Viimeiset pari vuotta olen ollut sairaana aina lomalla. Flunssa on iskenyt monta kertaa vuodessa ja sitä on riittänyt useamman viikon kerrallaan.

Uupumisloman aikana mulla oli pääsiäisenä sellainen olo, että olenkohan tulossa kipeäksi. Vaikka olin sairauslomalla, tuntui, että kroppa aisti tulevat pitkät pyhät ja käyttäytyi kuten ennen, meinasi sairastua pitkälle vapaalle. Olin tosiaan vuosi sitten pääsiäisen kuumeessa. Onneksi flunssa jäi tällä kerralla vain tuntemukseksi, eikä iskenyt.

Ei vielä täydet akut

Vielä pari viikkoa sitten ajattelin, että töihin palataan tekemään täyttä työviikkoa. Energiaa alkoi olla ja Durecell-pupun akut tuntuivat olevan yliladatut. Noh, lähes pari viikkoa touhusin ja tuusasin päivisin kaikenlaista, siivosin kaappeja ym. Sitten se tuli, kaksi päivää kiukkua, ahdistusta ja itkuherkkyyttä. Sillloin tajusin, että ehkäpä sitä ei sitten kuitenkaan olla vielä täydessä terässä.

Nuo pari päivää olivat säikäyttävät. Avokkinikin säikähti olotilaani. Tajusin, että tämä on nyt vähän takapakkia, pitää höllätä. Niinpä taas lepäilin kunnolla muutaman päivän ja olo piristyi. Jos jotain hyvää, niin ainakin itse osaan jo "lukea" itseäni paremmin, ymmärtää milloin levolle pitää olla enemmän aikaa. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta välillä levon/palautumisen sekä laiskottelun/saamattomuuden raja on hiuksenhieno.

Tämän vuoksi olin lääkärin kanssa samaa mieltä siitä, että kolmepäiväisen viikon tekeminen kesälomaan asti on fiksu ajatus. Lääkäri tosin olisi kirjoittanut sairauslomaa vielä pari viikkoa, mutta itse ajattelin, että olisin valmis töihin tällä kevennetyllä tuntimäärällä.

Yöunet 8 tuntia

Sairausloman alussa nukuin paljon. Unirytmi oli aivan päälaellaan, enkä saanut nukutuksi ilman melatoniinia. Pyörin alkuyöstä, ennätys taisi olla 3,5 tuntia pyörimistä. Lisäksi heräilin keskellä yötä sekä aamuyöstä ja katselin kelloa. Aamulla tosin sitten aina väsytti ja jäin nukkumaan, kun avokkini lähti töihin.

Nyt unirytmini on jo parempi, olen herännyt avokkini kanssa samaan aikaan aamuisin, noin klo 7–8 maissa. Olen huomannut, että tarvitsen unta sen kahdeksan tuntia yössä. Sen jälkeen olo on pirteä, eikä väsytä. Aika monta vuotta sitä mentiinkin suurelta osin 5–6 tunnin yöunilla, huh huh.

Muutokset työpaikalla

Töissäkin pitää varmasti tehdä muutoksia. Oma asennoituminen, tehtävien ja prosessien järjestely, delegointi, oman riman laskeminen, asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ja kalenterin hallinta ovat varmasti asioita, mitä pitää opetella ja fiksata. Fiksut myös sanovat, että ennen lomaa pitäisi töissä vähän höllätä, tavallaan "laskeutua" kevyesti lomalle. Meillä tämä on ollut aina päinvastoin, tahti vain kiihtyy, kun loma lähenee. Ja pam, lomaflunssa on taattu.

Lisäksi täytyy opetella jakamaan asiat kahtia: asioihin, joihin voi itse vaikuttaa ja asioihin, joihin ei voi vaikuttaa, sekä opetella olemaan stressaamatta asioista, joille ei valitettavasti voi mitään. Myös viime vuoden yt-neuvottelut sekä niiden vaikutukset näkyvät varmasti vielä pitkään töissä ja ihmisten asenteissa. Mutta ei näistä sen enempää, huomenna sitten back to business.