perjantai 25. toukokuuta 2018

Otso 11 kuukautta

Aika on mennyt jälleen hurjaa kyytiä. Pikkujäbä täytti 11 kuukautta viime viikon lauantaina ja oli jälleen aika selailla kuvia, että mitä kaikkea sitä onkaan viime kuukautena tapahtunut.

Kummitädin ottama kuva poitsusta.

Viime kuukausihan alkoi ikävästi adenoviruksella. Onneksi sen jälkeen ollaan oltu kaikki terveitä, vaikka taisihan tuo adeno lähipiiriin tarttua hieman ikävästi. Onneksi se oli aikuisella kuitenkin aika paljon helpompi tauti kuin lapsella.

Tässä poitsulla oli kuukausi sitten adenovirus.

Lääkäriin lähdössä. Välikausihaalari jäi todella vähälle käytölle, kun sää lämpeni yhtäkkiä kesään.

Sammakko ostettiin keskussairaalasta pikkumiehen väliaikaiseksi unileluksi.

Viime kuukautena eniten harppausta ovat ottaneet poitsun jalat. Paras ostos oli Bilteman 15 euron uima-allas/pallomeri, josta poitsu innostui kovasti. Sitä vasten pikkumies sitten nousikin konttausasentoon ja sitä kautta otti painoa jaloilleen ja nenä edeltä altaaseen. Myös astianpesukone kiinnosti siinä määrin, että sitä vasten noustiin jalkojen päälle. Muutoin itse ei vielä mennä istumaan, eikä kontatakaan, vaikka konttausasentoa onkin hieman haettu. Fyssarilla käymme yhä ja poitsu kehittyy rauhallisesti omaan tahtiinsa.

Allas kiinnosti poitsua suuresti. Sen ansiosta jalat menivät jo konttausasentoon.

Pallomereen on kivaa laittaa palloja ja ottaa niitä pois.

Myös astianpesukone innoitti nousemaan omille jaloille

Otso on myös oppinut vilkuttamaan ja sanomaan "hei hei". Vauvakerhossa pikkumies hauskuutti vilkuttamalla kuninkaalliseen tyyliin kaikille vuoronperään. Höpötystä tulee mieheltä muutenkin paljon, asiaa vaikuttaa olevan kovasti.

Ensimmäisiä vilkutuksia isin sylissä.

Retkelläkin vilkutettiin vähän väliä.

Muuten viimeisen kuukauden suurin juttu on kiinnostus ja rohkeus ympäröivään maailmaan. Kuukausi sitten, kun poitsu laitettiin ekan kerran terassin lattialle, ei sieltä uskallettu liikkua minnekään. Nyt menoa on sen verran, että koko ajan saa vahtia perässä, ettei pikkumies mene terassinportaita alas tai tunge suuhunsa jotain muuta ei sopivaa. Kun ulko-ovi tai terassiovi avautuvat, tulee pikkukaveriin sellainen kiire ja palo silmiin, "nyt pääsee pihalle" ja ryömintä kohti ovea alkaa välittömästi.

Vielä vapun aikaan terassilla oleminen jännitti ja paikallaan pysyttiin pitkään maailmaa ihmetellen.

Helteiden aikaan uima-allas on ollut kivoin juttu.

Liukumäet ovat parhautta.

Poitsu ekaa kertaa hiekkalaatikolla, kyllä oli hauskaa!

Toisella kerralla meininki oli yhä rohkeampaa ja villimpää.

Keinuminen on yksi parhaista jutuista, tukka vain hulmuaa vauhdissa.

Muuratsalon leikkipuistossa pyöräretkellä vappuna.

Myös kesämökillä käytiin pitkästä aikaa ja sielläkin ympäristöön tutustuttiin hurjaa kyytiä. Etenkin pikkumuurahaiset kiinnostivat ja niitä olisi mielellään popsittu suuhunkin. Otso oli myös ekaa kertaa mummulassa yökylässä. Pikkumies pärjäsi hienosti, äidin tissit eivät... :D

Mökillä nurmikkoa ihmeteltiin kovasti.
Ensimmäinen äitienpäivä vietettiin mökillä. Isi ja Otso askartelivat hienon kortin kertakäyttölautasesta :D

Myös ruoka kiinnostaa. Adenoviruksen jälkeen oli pitkään ruokahalu kateissa, mutta nyt sitä alkaa riittää. Tai ennen kaikkea kiinnostusta itse syömiseen ja kaikkeen uuteen. Tällaista tällä kertaa, seuraavaksi luvassa kisaraportti Helsinki City Runilta.

Otson kanssa ollaan käyty jo kolmisen kertaa suunnistamassakin iltarasteilla.

Kesämies.

Otso oli Mandukassa selässä, kun kävimme vetämässä Riihivuoressa mäkitreeniä.

Kummitäti toi tuliaisia, voisiko enää iloisempi olla?

Pallopelit ovat kivoja, oli välineenä jalkapallo tai frisbeekiekko.

Adidaksen kengät, eivät tosin vielä pysyneet jalassa paria minuuttia kauempaa.

Cooli kaveri taidenäyttelyssä 11-kuukautispäivänänään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti