Uudet vaelluskengät – Kebnekaise kutsuu!

Huh, "pieni" ostoskrapula. Ostin vihdoin ja viimein uudet vaelluskengät. Viime reissulla Utsjoella Kevolla jalkapohjat huusivat retkeilykenkien takia niin hoosiannaa kivisen maaston takia, että oli pakko ostaa uudet, oikeat vaelluskengät.

Kävin kokeilemassa kenkiä viikko sitten vapaapäivänäni perjantaina Partioaitassa, mutta en osannut vielä päättää. Piti viikko tuumia ja käydä kokeilemassa kahta eri mallia ja kokoa vielä tänään oman vaellussukan kanssa. Niiden kanssa siinä vielä varmaan 45 minuuttia pyörin ja testasin, kunnes tuli olo, että nämä ne on. En oo ikinä ostanut näin kalliita kenkiä, että kyllä niitä piti kokeilla monta kertaa ja monen sukan kanssa. Kengät siis maksoivat 260 €, mutta myyjä lohdutti, että näillä talsitaan sitten helposti seuraavat kymmenen vuotta. Tässäpä kengät mihin päädyin.

Meindl Island -vaelluskengät Partioaitasta.

Pitkän harkinnan jälkeen ostin Meindl Island -vaelluskengät, jäykkyys B/C, koko 6,5 eli 40. Mun normaali kengänkoko on 39, mutta vaelluskengissä pitää jäädä sentti tilaa varpaille ja sitten, kun mennään alamäkeen, niin varpaiden ei saa osua kärkeen. Toinen vaihtoehto olisi ollut Hanwag Tatra -kengät, mitkä tuntuivat hyvältä myös, mutta nämä nyt veivät voiton. Ne vaan olivat hyvät jalassa.

Ja tarttuipa sieltä Partioaitasta muutakin mukaan. Viikko sitten, kun en näitä kenkiä ostanut, niin ostin Fjällrävenin katkolahjehousut, mitkä voidaan lyhentää kahdesta kohdasta. Materiaali on ohutta ja helposti kuivuvaa, ja taskuja on reilusti. Oikein kivat ja kevyemmät retkeilyhousut.

Katkolahjehousuista saa tarvittaessa myös shortsit ja caprit. Lahkeet pitää vielä lyhentää.

Ja ettei siinä olisi kaikki, niin pakkohan se oli ostaa housuihin sävy sävyyn sopiva lakki. Voi ei.

Lakki matchaa housuihin. Erä-Irma on valmiina lähtöön!

Onneksi uusi rinkka tuli ostettua Partioaitasta jo VUOSI siten.

Ja ettei se tärkein unohtuisi, niin olemme siis lähdössä elokuun ekalla viikolla tyttöjen kanssa Pohjois-Ruotsiin. Reittinä Abisko–Nikkaluokta ja Kebnekaise.

Vielä löytyi yksi kartta Partioaitasta.

Elokuussa näihin maisemiin. Kuvan lähde ja matkakertomus: http://www.vaell.us/kertomukset/nikkaluokta-abisko

Nyt ainakin viimeistään tietää miksi huomenna menee töihin. Ja vielä aika monena muunakin aamuna :)

Viikonlopun ostoksia, kokkailua ja pakkaamista

Viikonloppu hurahti taas melkoista vauhtia. Tässä muutama nosto viikonlopulta :)

Ostoksia

Viikonloppuna käytiin kirppiksellä Seppälänkankaalla (huom! mentiin polkupyörällä, tuli samalla hyötyliikuntaa). Kovin paljon löytöjä ei tehty, ei jotenkin tällä kertaa ollut tarjolla vaatteita meikäläisen kokoluokasta. Suurin osa vaatteista oli pieniä (32-34) tai isoja (40-42), mutta sentään jotain! Rukan laskettelutakki maksoi kymmenen euroa ja oli kuin uusi. Ainoastaan sisävuoren lumisuoja vaatii pientä parsimista, ei paha sekään.

Rukan takki kympillä kirpparilta. Kohtahan se talvi jo tuleekin.. :P

Lisäksi ostin yhden mustan poolopaidan ja poikakaveri osti kahdella eurolla Keskisuomalaisen vuodelta 1978 sekä Aku Ankan taskukirjan.

Keskisuomalainen sunnuntaina 11.6.1978.

Samalla kun käytiin kirpparilla, pyörähdettiin myös Tokmannilla. Sieltä löytyi vuoden takainen hitti: jumpperi eli kokohaalari. Oli niin nätin värinen ja ihanan ohut, että pakkohan se oli ostaa.

Hulluja on monenlaisia.

Kokkailua

Kerrankin tuli tehtyä ruokaa! Perjantai-iltana menussa oli pekonisalaattia ja patonkia, lauantaina lohta, uusia perunoita, salaattia ja paistettua kesäkurpitsaa, tänään sunnuntaina kukkakaalikeittoa, markkinoilta ostettua rieskaa sekä lauantain vihreää salaattia fetajuustolla. Nams :P

Oon tosi huono syömään kalaa, mutta yritän kovasti opetella.

Kukkakaalikeitosta tuli hyvää: en soseuttanut keittoa aivan hienoksi, minkä ansiosta keittoon jäi hieman purutuntumaa.

Kukkakaalikeitto oli tosi täyttävää ja sairaan helppoa tehdä. Tässä ohje teillekin, löysin tän keskustelupalstalta, alkuperäinen ohje Valion Kerma-lehdestä:

Kukkakaalikeitto

• 700 g kukkakaalia
• 6 dl vettä
• 3/4 tl suolaa
• 1 prk Valion 3 juustoa ruokakermaa
• 1/2 dl ruohosipulia

Keitä kukkakaalit suolalla maustetussa vedessä, soseuta ja lisää kerma. Kuumenna ja ripottele päälle ruohosipulisilppu.

Pakkaamista

Lauantaina 15.6. olisi startti pitkään odotetulle Lapin reissulle. Olemme siis lähdössä Utsjoelle minä, mun kaveri Anri, systeri Sari ja hänen kaverinsa Johanna eli neljän naisen voimin. Mulle ja mun kaverille tää tulee olemaan kymmenes vaellusreissu. Tämä neljän naisen porukka alkaa olla jo vakiintunut osallistujamäärä, ollaan melko monta reissua menty tällä porukalla. Työnjakokin on jo selkeä: mä kokkaan, Anri tiskaa, Johanna ja Sari hoitaa puiden hakkuun ja notskin. Noin karkeasti.

Sunnuntaina haettiin autoon lainaan suksiboksi. Nyt pitäisi mahtua neljä naista, neljä isoa rinkkaa ja neljä reppua. Kiitti poikakaverin isälle lainasta jo näin etukäteen! :)

Startataan Jyväskylästä tulevana lauantaina aamuseiskalta. Sitten systeri hyppää kyytiin Nelostien varrelta Viitasaarelta ja Johanna Oulusta. Ja siinähän sitä ajamista onkin, Jyväskylästä kilsoja tulee Utsjoelle noin tuhat! Oon käynyt aiemmin pohjoisimmillani Rovaniemellä, mikä taitaa lappalaisten mielestä olla vielä Keski-Suomea :P

Sekosorto eteisessä.

Vaellukselle lähdettäessä hankalinta on rinkan pakkaus. Tai ei ehkä hankalinta, mutta työläintä. Etenkin tähän vuoden aikaan, kun ei tiedä pitäisikö mukana olla pitkät housut, caprit vai shortsit. Onneksi rinkka on sentään uusi. Kuvassa vasemmalla vanha musta-oranssi rinkka, oikealla lattialla punainen uusi rinkka. Uusi rinkka on isompi ja muutoinkin naisille suunniteltu, joten toivoa sopii, että se istuu selkään paremmin kuin entinen. Entisen kanssa paino pakkautui aina liian alas, minkä vuoksi rinkka veti mua taaksepäin, enkä käytännössä pystynyt kävelemään suorassa ollenkaan, vaan koko ajan etukenossa. Uusi rinkka on isompi ja pidempi korkeussuunnassa, joten painon pitäisi jakautua paremmin. Reilun viikon päästä sen sitten tietää, että miltä se tuntui käytännössä.

Rinkka saisi muuten painaa kolmasosan kantajansa painosta. Tämä opetettiin muistaakseni yliopiston vaelluskurssilla. Joka tapauksessa omalla kohdallani rinkalla saisi olla painoa noin 19 kiloa. Sitä se yleensä onkin varmaan ollut, parhaimmillaan rinkka on tainnut painaa jotain 22 kiloa.

Vähän välipalaa: Elovena-keksejä, suolapähkinöitä, valkosuklaa-cashew-pähkinöitä, urheilujuomaa, puuroa ja kahvia.

Uusi rinkka on Deuterin 55+15. Entinen rinkka oli 45+15. Tää oli jossain testissä testivoittaja ja erityisesti naisille suunniteltu malli. Lisätietoja: http://www.partioaitta.fi/Deuter_Aircontact_Pro_55_15_SL

Lähdetään siis Utsjoelle Kevon reitille, 63 km (http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/kevonreitti63km/Sivut/Default.aspx). Luontoon.fi -sivustolla kuvaillaan reittiä seuraavasti:

"Maisemallisesti erittäin kaunis 63 km pitkä reitti kulkee läpi Kevon luonnonpuiston vuoroin tunturikoivikossa, avotunturissa ja mäntymetsässä sekä Kevon kanjonin laaksossa. Kanjonimainen, yli 40 km pitkä ja paikoin 80 metriä syvä rotkolaakso muodostaa Kevon luonnonpuiston ydinalueen, jolla retkeilyreittikin pääosin kulkee. Reitti on erittäin vaativa, sillä se laskeutuu useita kertoja alas kanjonin pohjalle noustakseen jälleen ylös tunturipaljakalle. Kevojoki ylitetään kahlaamalla muutaman kerran."

Tarkoitus on ajaa Utsjoelle sunnuntaina ja olla yötä reitin päätepisteessä Kenesjärvellä (kartassa oikea yläkulma). Sitten sunnuntaina joku ihana ihminen Kenesjärveltä (siellä on tämmöinen kuljetuspalvelu) heittää meidät reitin alkupisteeseen Sulaojaan (kartalla vasen alalaita). Yötä ollaan teltassa.

Sunnuntaina olisi tarkoitus kävellä 15 km, maanantaina 23,4 km ja tiistaina 20,8 km, jolloin keskiviikoksi jäisi vain 2,5 km eli oltaisiin pääpisteessä hyvissä ajoin keskiviikkopäivänä. Katsotaan onnistuuko tämä käytännössä. Kenesjärven setä kyllä sanoi, että reittiin menee neljä päivää, jolloin todennäköisempää olisi, että oltaisiin kuljettu reitti vasta keskiviikkoiltana. Noh, aikataulu on väljä, joten ei ole väliä, vaikka aikaa menisikin päivä enemmän. Samalla reissulla käydään todennäköisesti myös Norjassa, kun rajalle on matkaa kuulemma noin 20-25 km. Juhannuksen viettoon lähdetään ajelemaan siis torstaina tai vasta perjantaina, katsotaan fiiliksen mukaan :) 

Tuskin maltan odottaa! Tästä tulee varmasti upea reissu ja saa nähdä miten sitä koukuttuu Lappiin. Edellinen vaellusreissu oli Rokualle ja sen verran lyhyt ja helppo, että suunnitelmat haastavammasta ja pidemmästä reissuista syntyivät jo viime lokakuussa. Jippii, vielä kuusi yötä!